TAMMIKUUN MINIMALISTIPÄIVITYS

Tammikuussa haaste oli melko helppo, sellainen kevyt laskeutuminen tavaroiden läpikäymiseen. Konmari-metodi saattaa kuulostaa melko rankalta, jos ei ole koskaan tehnyt minkäänlaista tavaroiden karsimista, joten tämä kuukauden mittainen listaus on mainio apuväline aloittamiseen.

Pidin koko tammikuun ajan tukkimiehen kirjanpitoa siitä, miten paljon joka päivä olen vähentänyt tavaraa. Yhtenä päivänä saattoi tulla 0 tavaraa ja toisena 60. YouTube on kummallisen inspiroiva, kun haluaa karsia tavaramäärää. Siellä on loistavia videohaasteita, kuten 60 tavaraa 60 minuutissa -haaste, mutta myös inspiroivia mietteitä ja ajatuksia siitä, miten minimalismi on helpottanut monella tavalla elämää.

Olen käynyt lyhyitä keskusteluja tavaranvähennykseen liittyen, mutta yksi jäi mieleen. Tämä tapaus oli sellainen, jossa minulle sanottiin "älä laita sitä pois, siitä voi vielä askarrella jotain" ja totesin, että tätä ei ole käytetty tai tarvittu niin pitkään aikaan, eikä sen olemassaoloa ole edes muistettu, joten miksi siitä pitäisi nyt pitää kiinni? Ihminen keksii erittäin hyvin tekosyitä, miksi pitää kiinni tavaroista. Toista ihmistä ei voi pakottaa luopumaan tavaroista eikä toisen puolesta voi tietää, mitkä ovat tärkeitä.

Onneksi tavaranvähennykseen pääsee kyllä kiinni. Alussa tulee helposti tehtyä virhepoislaittamisia, mutta oma silmä harjaantuu tälle vain harjoittelemalla. Yksi lausahdus, joka on helpottanut minua, oli se, että harva tavara on korvaamaaton. Jos sattuu laittamaan jonkun tavaran pois erehdyksellisesti, tämä maailma on niin pullollaan tavaraa, että sen saa hyvin todennäköisesti korvattua. Jos nyt ei aivan 100 % samalla tavaralla, niin ainakin hyvin samantapaisella. 

Mulla on vielä aivan liikaa tavaraa, mutta olen alkanut päästä siihen vaiheeseen, että en tiedä, mistä luopuisin. Tällä hetkellä minua vastaan taistelee "en halua luopua tästä" -ajatus. En ole pakottanut itseäni väkisin luopumaan jostakin, vaan tunnen itseni sen verran hyvin, että jos minut pakottaa johonkin, pidän kahta kauheammin siitä vanhasta kiinni. Odotan siis, että mieleni tyyntyy tästä ja saan seuraavan "en halua tätä enää" ajatuksen ja jatkan suuremmalla intensiteetillä elämäni läpikäymistä täällä omassa kodissani. Siihen asti voin helpottaa tavaramäärää kotikotona ja käydä siellä olevia tavaroitani läpi. 

Mitä tulee tammikuuhun ja tukkimiehen kirjanpitoon, niin tammikuussa sain vähennettyä 249 tavaraa. Se sisältää ylimääräisiä pyyhkeitä, tyynyjä, lakanoita, kyniä, astioita ja huonekaluja. Olen laittanut suurimman osan kierrätykseen ja osan olen myynyt. Täytyy sanoa, että olen itsestäni aika ylpeä, mutta tuo tavaramäärän vähentyminen ei pahemmin näy tässä kämpässä. Matkaa omaan tavoitteeseeni, eli omaisuus 10 Ikea-laatikkoon poislukien huonekalut, on vielä paljon.

TBT: 15.2.2017

Minä en pidä ystävänpäivästä.
 
Nykyään pidetään melko normina, että nainen pitää ystävänpäivästä. Oikeastaan ajatellaan, että ystävänpäivänä nainen on se, joka odottaa, että mies tekee jotakin suuria eleitä, ja mies taas tuskailee tietyn ajanmäärän x keksiäkseen jotakin miellyttämään naista.
 
Minulla on monta syytä, miksi en pidä ystävänpäivästä. Ajatuksena ystävänpäivä tai Valentine's Day on hieno, koska vaikka jokainen varmasti arvostaa ystäviään ja rakkaitaan muinakin päivinä vuodessa, niin on hienoa, että yksi päivä on "pyhitetty" tällaiselle. Siihen ne hyvät puolet sitten jäävätkin.
 
Minulla on erittäin kipeitä muistoja ystävänpäivästä, ja nuo muistot vaikuttavat mielipiteeseeni ystävänpäivästä. Näitä kokemuksia en vielä pysty avaamaan muille ihmisille, mutta ehkä ajan kanssa haavat paranevat. Joka vuosi helmikuun alussa alan huomata olevani päivä päivältä kärttyisämpi ja ärsyyntyväni helposti asioita. Kun 14.2. koittaa, olen aivan paskanjäykkä, kun stressaan päivän aikana tapahtuvista asioista.
 
Kipeät muistot ystävänpäivästä vaikuttavat vahvasti mielipiteeseeni. Ystävänpäivässä en myöskään pidä siitä, että tästä on tehty kulutusjuhlan multihuipentuma joulun ohella. Jouluna kuitenkin perhe ja sen kanssa vietetty aika on se pääasia, eikä se kulutushysteria. Jossain vaiheessa, kun joka tuutista alkoi tulla mainoksia ja ilmoituksia ystävänpäivästä, aloin jo voida pahoin. Ystävänpäivästä on tullut lähinnä naisten hemmottelupäivä, joten en ihmettele, että miesten vastaisku on 14.3. oleva steak & blowjob -päivä.

Jotta tämä postaus ei ole kokonaan ystävänpäivän lyttäämistä, niin eilinen päivä oli paras moneen vuoteen. Aamulla kävin tekemässä pahamaineisen termodynamiikan tentin, jonka jälkeen näin sattumalta ystävääni ja menimme lounaalle yhdessä. Kotiin päästyäni laitoin elokuvan pyörimään ja avasin parvekkeen oven nauttiakseni upeasta talvipäivästä myös sisällä. Sain siivottua kodin lisäksi kosmetiikkavuoreni, joka oli odottanut päiviä parempia jo ties kuinka kauan. Illalla tuli PSG - Barca -peli, joka oli varsin mielenkiintoinen. Ja ennen peliä maailman paras möhkäle soitti. ♥